Heipä hei!


Tosiaan, mistäköhän aloittaisin? Nukkeilua harrastin tosi aktiivisesti vuosia sitten, mutta se jäi muiden juttujen alle ja painui unholaan. Kaappeja siivotessa iskostui katseeni laatikkoon, jossa nuket olivat kärsivällisesti odotelleet parin vuoden ajan. Muistot harrastuksen iloista, suruista ja innostuksesta tulvivat tajuntaani, ja tajusin hiukan kaipaavani sitä. Tartuinpa siis nukkeeni ja jonkinmoisen asukokonaisuuden väkerrettyäni lähdin kameran kanssa lähimetsään napsimaan kuvia. Se oli yllättävän hauskaa ja rentouttavaa. Tajusin, että tälla harrastuksella olisi vielä minulle paljon annettavaa.


Koomista kyllä, minulla ei ole tähän hätään lisätä noita itse metsäkuvia tähän postaukseen, saatte tyytyä vain yhteen kuvaan - johon tosin panostin monin verroin. 


Luin nuorempana blogeja paljon, siksi tuntui, että halusin nyt aloittaa oman. Koko ajan puhutaan, kuinka some syövyttää aivoja ja tuhoaa kaiken, jotenkin blogit tuntuvat hyviltä ja rauhallisilta paikoilta, mutta niissä on silti sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöjä. Tosin, tulen varmaankin palaamaan myös Instagramiin, tokkopa saan itseni vaivautumaan tekemään tilin.

Vielä on yksi kysymys koluttavana, mistä ihmeestä nimi Menninkäismetsä? No, se tulee selviämään myöhemmin, mutta sanotaanpahan vaan, että se liittyy erääseen trolliin... 

Uusi olen tosiaan blogimaailmassa bloggaajan roolin kantilta, mutta opin koko ajan lisää! Olipa hauska kirjoitella tänne jotain! No, ensi postaukseen!

- Tekla



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuvia ja tarinaa

Kuva
   sekalaista settiä eli kuvatarinaa + pari räpsyä Hej på dig! Postaustahti kiihtyy, näköjään. Ajattelin, että miksipä ei tykittää heti suoraan kaikkea minkä olen unohtanut julkaista, kuvista tarinantynkiin. No, aloitetaanpa vaikka parilla räspyllä, jotka otin kauan sitten, eli joululomalla. Oli kylmä, mutta editoinnin avulla saa lämpimää sävyä näkyviin. Heh, olen ihan iloinen siitä millaisiksi kuvat sain muokattua. Vain nämä kaksi olivat tarpeeksi onnistuneita julkaisuun, vaikka en kyllä pahemmin ole niin tarkka laadusta. Se kertokoon julkaisemattomien laadusta. Hiukan tuommoinen joulufitti Merillä päällä, itse tehty neule (!!ylpeyteni!!) ja päällyshame, joka on kursittu kokoon lalaloopsyn entisestä mekosta.  Selvä se, sitten tarinaan. Tällaisena varoituksena, valotus on keltainen ja ei ehkä maailman paras. Taustakaan ei ole täydellinen, Peruukit ovat HYVIN sotkuisia ja Merin naamasta löytyi kuvat koneelle siirrettäessä joku mukava rasvaläikkä... No, eipä sen täydellinen...
Read more »

Askartelua

Kuva
Tervehdys! Minä täällä taas! Halusin tehdä pienen kulissien-takana-postauksen viime tarinasta. Voin nimittäin kertoa, että vanhojen mekon ompeluun tarvittiin luovuutta, työtä ja pari vahingossa tullutta neulanpistoa sormeen. Auts! Totta kai minulla kunnon bloggarina on tästä kuvia todisteena! Omaa mekkoani piti saksilla lyhennellä, joten ylijäämähän piti kierrättää! Toteutin hörhelöhelman pistelemällä kumilankaa neulalla läpi ja pingottamalla kankaan. Sidoin kuminauhan takaa. Koko hörhelöä piti kasassa rautalangasta väsätty alushame-asia. Alla oli Rainbow high-nuken mekko, ettei poloinen nukke olisi ihan alaston, nuo hörhelökerrokset kun eivät niin peittäviä olleet. Tässä näkyy takaosaa. Kuminauhaa ja rautalankaa.   Keskivaiheilla... Ja tällainen kermakakku siitä tuli! Olen aika ylpeä tästä lopputuloksesta. Pitäisi askarrella lisää vaatteita nukeille, mutta pakko myöntää, se tuottaa hiukan haastetta minulle... Varsinkin peikoille se on vaikeaa, niiden ruumiinrakenne on haasteelline...
Read more »

Myöhäinen vapputarina

Kuva
 Kuvatarinan jatkotoimenpiteet, eli osa 3! Heissulivei! Tänään palaan uuden kuvatarinaosan kanssa. Pakko myöntää, että en ollut aivan varma, mitä tästä tulisi. Kuvasin monessa erässä, ja osa ideoista ei toiminutkaan kuvana, tai yrittäessäni kirjoittaa niistä. Tämä on hiukan tilkkutäkkimäinen, mutta ei anneta sen haitata. Saamme tosiaankin tietää tässä osassa enemmän Tohvesta, sekä nähdä Mein ja Peikkolin dynamiikkaa. Osa 3: Vauhkoa Vappumenoa On vappu. Peikkoli ja Mei ovat kerääntyneet kotitalonsa takaosan portaille nauttimaan auringosta ja munkeista. Munkkien makeus ja raikkaan ruohon tuoksu huokuu kaikkialla. Auringonsäteet kuumentavat hiukset lämpimiksi, joten Peikkoli on pukenut kesäasusteet päälleen - nimittäin aurinkolipan.  "Mikset sinä muuten ole niissä opiskelijatapahtumissa?" utelee Peikkoli Meiltä hämmentyneenä.  "Minäpä kuule olen juhlinut jo viikonpäivät, ei sitä enää jaksa", toteaa Mei huvittuneena. "Sitä paitsi joskus on mukava olla rauhallisuude...
Read more »